SINETÖITY KIRJAKÄÄRÖ
Minä näin, että valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä oli kirjakäärö. Se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin ja sinetöity seitsemällä sinetillä. Ja minä näin mahtavan enkelin, joka kuulutti kovalla äänellä: "Kuka on arvollinen avaamaan kirjan ja murtamaan sen sinetit?" Ilm.5:1-2

Rooman lain mukaan seitsemän todistajan piti sinetöidä testamenttikirjat omilla sineteillään.

Edellinen käännöksessä jae alkaa "Ja" sanalla. Teksti liittyy saumattomasti edellisen luvun ylistykseen ja näkyyn.

Kirjakäärön sisältö ei ollut tiedossa, mutta se oli niin täynnä asiaa, että se oli sekä sisältä että päältä täyteen kirjoitettu. Näin tehtiin vain silloin, kun oli erityisen paljon kirjoitettavaa. Kun kirjakäärö oli kirjoitettu täyteen, se kiinnitettiin langoilla, jotka sitten sinetöitiin solmukohdista.
Ainoa asiakirja, joka sinetöitiin seitsemällä sinetillä, oli testamentti. Koska tämä kirjakäärö oli sinetöity seitsemällä sinetillä, se tarkoittaa, että se oli erityisen tärkeä.
Nyt Johannes sekä näkee, että kuulee mitä valaistuimella tapahtuu.

Enkeli kuuluttaa "suurella äänellä". Kuulutuksen piti tavoittaa kaikki luodut. Mutta vaikkakin tämä enkeli oli väkevä, hän ei tehnyt elettäkään aukaistakseen kirjakäärön. Tämä kirja sisälsi kuvauksen viimeisten päivien tapahtumista, Jumalan langettamasta syntisen maailman tuomiosta. Se oli etukäteen kirjoitettua historiaa. Enkeli ei kysy voimaa eikä valtaa, vaan "arvollisuutta". Jumala ei itse pane pistettä maapallon historialle, vaan hän kutsuu 'välimiehen'.

Kirjakäärö piti sanoman, jota ei voinut muuttaa.

Ylistys ja kiitos kuuluvat yhteen. "Kiittäen ylistämme" (sanat messussa)

Kirjakäärö on Jumalan kädessä. (Hes.1:10)

Seuraavaksi: Kuka on arvollinen?