|
Pelkkää mielikuvituksen tuotetta? Etelä- Amerikan Kolumbiassa oli myös jaettu koulussa Uusia testamentteja. Yksi koulutytöistä alkoi innokkaasti lukea saamaansa kirjaa. Kerran hänen isänsä yllätti hänet lukemasta, tulistui ja sanoi, että lukeminen oli lopetettava. Kirja oli isän mielestä pelkkää mielikuvituksen tuotetta ja täynnä valheita. Testamentti oli kuitenkin vallannut tytön niin, että hän jatkoi salaa lukemista. Eräänä päivänä odottamatta isä tuli töistä kotiin ja tapasi tyttärensä kirjan äärestä. Vihoissaan hän riuhtaisi kirjan tytön käsistä ja työnsi sen omaan taskuunsa. Nyt lukeminen ainakin loppuisi. Isä toimi kaivosinsinöörinä ja harppoi takaisin kaivokselle. Muutaman tunnin kuluttua kuului sireenien ja hälytysajoneuvojen ulvontaa. Kaivoksessa oli tapahtunut vakava maansortuja ja sen seurauksena 31 työmiestä oli jäänyt maan alle loukkuun. Heidän joukossaan oli myös tytön isä. Pelastustyöt kestivät viisi vuorokautta. Kun vihdoin päästiin maan uumeniin, yksikään miehistä ei ollut elossa. Pelastustyöntekijät huomasivat, että kaivosinsinöörin käsien välissä oli Uusi Testamentti. Sen alkulehdeltä löytyi kirjoitus: "Tyttärelleni. Jatka tämän kirjan lukemista, sillä kaikki on totta, mitä siihen on kirjoitettu. Odotan jälleennäkemistä kanssasi taivaassa. Isä.” Kirjan viimeiseltä lehdeltä löytyi insinöörin allekirjoittama päätös uskoa Herraan Jeesukseen omana Vapahtajanaan. Kolumbialaisen Uuden testamentin tarina ei pääty vielä tähän. Kirjan toiseksi viimeiseltä sivulta löytyi lisää allekirjoituksia. Muutkin loukkuun jääneet kaivosmiehet olivat allekirjoittaneet saman päätöksen. Kuin sade ja lumi tulevat taivaasta eivätkä sinne palaa, vaan kastelevat maan, joka hedelmöityy ja versoo ja antaa kylväjälle siemenen ja nälkäiselle leivän, niin käy myös sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa, vaan täyttää tehtävän, jonka minä annan (Jes. 55:10,11). |