Tämä on juhlapuhe. En ole koskaan ennen pitänyt
juhlapuhetta enkä liiemmälti kuullutkaan niitä, että jos
käy niin, ettei tätä juhlapuheeksi tunnistakaan, niin
tulipa se nyt sanottua. Tällaiset laput osasin mukaani
ottaa, kun katsoin mallia kummitädistäni Leilasta, joka
piti juhlapuheen 60 vuotta täyttävälle enolleni.
No, mitäs minä sitten haluaisin juhlapuheessa minun 60
vuotta täyttävälle isälleni oikein puhua? No, voisin
tietysti muistella… Minulla on tunnetusti huono muisti
ja siinä kävisi kuitenkin niin, että kaikki muut
alkaisivat huudella omia versioitaan, eikä tämä sitten
ainakaan olisi juhlapuhe. Niinpä, psykologiatieteenalan
edustajana ajattelin aloittaa luonnehdinnoista. Ja nyttemmin
luonnontieteellisenä tutkijana minua kiinnostaa tietysti myös
perinnöllisyys.
Tutkijan otteella olen tehnyt vähän taustatyötä tässä
luonnehdinta asiassa. Kysyin kaikilta tyttäriltäsi kaksi
sanaa sinusta. Ja mitä sanoi Kaikista vanhin? Hänen isänsä
on toimelias ja kunnianhimoinen. No, mitäpä muuta voi sanoa
kaksi omakotitaloa rakentaneesta kuudenkympin kynnyksellä
uuden työprojektin aloittavasta miehestä?! Enkä ole kyllä
kuullut meidän isän väsymystään koskaan valittavan.
No,
mitä sanoo Kaikista keskimmäisin? Hänen isänsä on
puolestaan tunteensa näyttävä tekniikan ihmelapsi. Meidän
perheessä se on kyllä ollut isä, joka eniten tunteitansa näyttää,
ja ihmelapsi aina ilahtuen ja paneutuen uusimpiin teknisiin
laitteisiin. Niiden hankinnasta voi tietysti joskus tulla
vaimolta kommentit…
Sitten on jäljellä Kaikista nuorin
ja hänen isänsä on oikeudenmukainen perheen selkäranka.
Joskus se oikeudenmukaisuus kolmen eriaikaan syntyneen tyttären
välillä on ollut ihan liiallistakin. Me tytöt ollaan
erilaisia ja eri tilanteissa, niin ei aina tarvitse olla
samaa kaikille.
Näitä luonnehdintoja voisi tietysti jatkaa loputtomiin,
mutta tällaisena aivotutkimuksen valtakautena minua
kiinnostaa perinnöllisyys. Lapsuuden kokemukset tietysti määräävät
myös sitä millaiseksi ihminen aikuisena muovautuu, mutta
paljon tärkeämpää on verenperintö. Siispä tein jälleen
taustatyötä ja kyselin tyttäriltäsi myös sitä, mitä he
ajattelevat sinulta perineen.
No, Kaikista vanhin väittää perineensä terävän älyn…
ja ilmeisesti myös suuret luulot itsestään! ;-) Tämän päivän
shoppailureissulla hän halusi vielä lisätä perimälistaan
hyvän suuntavaiston.
Kaikista keskimmäisin on tietysti
perinyt tämän sanavalmiuden, kuten oivasti sen lahjakkuuden
tässä voitte huomata… Ja mitä jäi Kuopukselle.. ai,
hän kertoi perineensä sosiaalisuuden ja määritteli sen
erityisesti kaupankassalle höpötystaitona!
Että sellaista "tutkimustietoa" sinusta. Yhden
asian haluaisin vielä nostaa esille tai oikeastaan kaksi.
Sinun elämääsi voi sanoa määritelleen 'akkain kanssa eläminen'.
Ja vaikka uskonkin aivojen ylivaltaan ei elämänkokemukset
voi olla niitä osaltaan muovaamatta. Akkoja on ollut äidistä
ja vaimosta lähtien, joista en tietysti osaa paljon sanoa,
koiria myöten, mutta ajatellen erityisesti meitä tyttäriä
haluan vielä jotain mainita. Sinä olet varmasti saanut
paljon elämääsi, kun olet onnistunut sukkuloimaan näin
monen 'akan' kanssa, mutta se on antanut myös paljon meille.
Vaikka et sitä poikaa saanutkaan olet onnistunut siirtämään
poikamaisuutta meihin. Harvoin näkee näin naisellisia hyviä
jätkiä!
Ja vielä se yksi asia. Sinun lapsuuteesi saattaa liittyä
tuntemuksia siitä, ettei ole rakastettu tai ettei se ole
kuulunut silloiseen kulttuuriin sitä toitottaa. Niin täysin
toisin on meillä. Me, tyttäret tiedämme tasan tarkasti,
mitä mieltä sinä olet meistä ja kuinka ylivoimaisina sinä
meitä pidät. Voit huoletta lakata toitottamasta sitä, sillä
se on aistittavissa sinun sisään- ja uloshengityksestäsikin!
Hyvää syntymäpäivää Isä!
Anneli
Paluu
