copyright AuraNET | Päivitetty 15.12.2013

POISTU

PALUU

SAARNAT

PUHEET

JOSSAIN JULKAISTU

Kirkkotekstit

Oma elämäkerta Siipipyörään

Kansanlähetyksen ystävälehteen

Kommentti

JEREMIAN TEKSTIT LIFTARIIN (LUKKARIIN)

KE 15.2

Jeremia 13: 1‑11 

Israelin kansan Jumalasuhde oli väärä.

Kansa oli saanut usein profeetoiltaan ilmoituksen, mitä heidän tulisi tehdä. Mutta kansa ei useinkaan kuunnellut. Jotta profeettojen sanoma olisi ollut ns. läpielettyä, niin Jumala antoi hyvin konkreettisia varoituksia.

Tässä käytetty draama eli kirkkonäytelmäkään ei saanut kansaa noudattamaan Jumalan sanaa.

Vyö kuvaa totuutta. Hakiessaan vyön Jeremia löysi sen turmeltuneena. Kansan oma totuus ei kestänyt. Sen ylpeydestä ja pahuudesta tuli pakkosiirtolaisuudessa loppu. 

Mieti millainen meidän kansallinen Jumalasuhteemme on nyt?

Meidän maamme presidenttinä olleet Kallio ja Paasikivi käskivät vaikeana aikana turvata Jumalaan.  


To 16.2.

Jeremia 13: 12‑18

 Jumalan puhe Jeremian kautta oli usein hyvin selvää ja suoraa.

Jumala käyttää jokapäiväisiä ja itsestäänselvyyksiä ilmoittaessaan tahtonsa. Me emme vain sitä huomaa. Usein meitä tympäisee tämä jokapäiväinen rutiini. Siitä puhuessa me sanomme kuten israelilaisetkin, tiedän, tiedän.

Mutta mitä tapahtuu, jos emme tee niin kuin tiedämme. Saamme usein kärsiä itse seuraukset. Huonossa seurassa lankeamme helposti pahoihin tekoihin.

Israelin kansa sai pyynnön nöyrtyä. Heitä pyydettiin antamaan Jumalalle kunnia. Annatko sinä kunnian Jumalalle?

Mieti, mistä sinä voisit antaa Jumalalle kunnian? Mikä olisi Jumalan tahto sinun elämässäsi?  


 Pe 17.2.

Jeremia 14: 1‑9

 Jumala puhutteli kansaansa vielä kuivuudella. Ehkä Jumala saisi tällä kansan nöyrtymään ja kunnioittamaan Jumalaa.

Kuivuus kohtasi maata 590 eKr. Jeremia rukoilee vihaisen Jumalan edessä.

Kuivuus on niin ankara, että villi aasikin haukkoo ilmaa suu kuivana. Aasi, joka tavallisesti kulkee aavikon läpi kuin tyhjää vain.

Ankaran ahdingon hetkellä ja toivottomuudesta huolimatta Jesaja muistuttaa Jumalaa ja samalla itseään siitä, mikä Jumala on. Jumala on Israelin toivo.  

Tekstissä on sana 'kuitenkin'. Se antaa meille ymmärryksen: Jos sinulla on vaikeata ja kurjaa, niin kuitenkin Jumala voi. Jumala voi muuttaa jopa suunnitelmansa.

Sijoita omaan rukoukseen sana kuitenkin. Vaikka näin: "...kuitenkin tapahtukoon Isä sinun tahtosi ei minun".


 La 18.2.

Jeremia 15: 10‑21  

Saman aikaisesti esiintyy vääriä profeettoja. Ne ennustavat hyvää kansalle ja kansa uskoo, mieluimmin niitä. Jeremia joutuu epäsuosioon puhuessaan totta. 

Tässä tilanteessa Jeremia toivoi, että ei olisi syntynytkään.

Mutta Jumala lohdutti Jeremiaa. Jeremian mielestä Jumalan sanat olivat niin ihania, että hän suorastaan ahmi niitä. Jokainen Herralta tullut sana oli kuin hunajan pisara.

Jeremiaa varoitetaan siitä, ettei hän mukautuisi yleisen mielipiteen mukaan. Jumala odottaa, että puhuisimme totta vaikka se ei miellytäkään kavereita. Millaisia vaikeuksia sinä olet kokenut puhuessasi totta? Jumala on luvannut pelastaa meidät pahojen kavereiden käsistä. Hän suojaa meitäkin kuten Jeremiaa ihan pronssimuurilla. Jeesus on meidän muurimme pahuutta vastaan.  


 Ma 20.2.

Jeremia 17:9‑17 

Nuori pappi Jeremia toteaa oman syntisyytensä ja Jumalan rakkauden

ja suuruuden.

Jeesus Kristus opetti paljon synnistä. Hän kertoi, että juuri syntimme takia tarvitsemme Jumalaa. Synti turmelee ihmisen elämän.

Suhteet kavereihin ja vanhempiin menevät pilalle. Emme voi itse itseämme parantaa. Se onnistuu ehkä hetkeksi.  

Jumala tuntee meidän vajavuutemme, siksi hän lähetti Jeesuksen, joka vapauttaa kansansa, sinut ja minut synneistä. Siksi meidän on turvauduttava Herraan, joka parantaa ja antaa avun.  

Mutta kaikki, jotka hylkäävät tämän Jumalan armollisen anteeksiantamuksen saavat onnettoman lopun. Heidän nimensä on kirjoitettu tomuun. Tomuun kirjoitettu nimi häviää heti, kun tuuli tulee. 

Oletko tehnyt uudenvuoden lupauksen? Miten sille on käynyt?

Uskova ihminen ei turvaakaan itseensä, vaan Jumalaan ja Jeesukseen. Lue rukoukseksi jae 14.


 Ti 21.2

Jeremia 18: 1‑12

Jumalan meille antamat esimerkit ovat hyvin arkipäiväisiä. Kaikki astiat tehtiin Jeremian aikana savesta. Savenvalajan työ oli hyvin yleinen.

Jumala haluaa meillekin ilmaista tahtonsa hyvin arkisten asioiden kautta. Emme yleensä saa enkeli‑ilmestyksiä tai näkyjä. Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; (Job.33:14).

Tässä Herra haluaa osoittaa, ettei kukaan ole hänelle toivoton tapaus. Eikä ketään heitetä taivaallisen savenvalajan pöydältä pois tarpeettomana. Kun haluamme uudistua saamme pyytää Herralta, että hän uudistaa meidät kuten savenvalaja piloille menneen astian. 

Mutta Herra odottaa, sinulta, että teet hyvää. Ellet siinä onnistu voit pyytää hänen apuaan: 'tee minusta uusi astia'. 

Mitä mieltä olet 12 jakeesta? Tekivätkö Jeremian puheen kuulleet oikein?


 Ke 21.2

Jeremia 20:7‑13 

Jumala halusi hyvyydellä kohdata kansaansa. Mutta kansa ei tahtonut, vaikka Jeremia oli pannut vaihtoehdot kansan ja sen johtajien eteen.

Kirkon toiset työntekijät hermostuivat Jeremian julistukseen. Temppelipoliisi Pashur antoi selkään Jeremialle ja pani Jeremian jalkapuuhun. Se oli suuri häpeä kansan edessä. Se mursi Jeremian.  

Mutta sitten Jeremia muistaa Jumalan mahdollisuudet (jae 11). Hän tietää, että Jumala on oikeamielinen. Jeremia opettaa meille, että kosto on Jumalan ei ihmisen. Kun me puhumme kavereillemme Jumalasta ja hänen tahdostaan mekin joudumme pilkattavaksi. On muitakin syitä miksi joudumme pilkattavaksi. Niin kovaa se voi olla, että tuntuu luissa. Tuntuu kuin kaikki parhaat kaveritkin olisivat hylänneet.

 Vaikka kaikki ystävät pettävä on yksi, joka ei petä. Mieti kuka se on?


 To 22.2

Jeremia 23:1‑8 

Profetia Jeesuksesta

 Tässä luvussa voi huudot jatkuvat ja päättyvät. Varoitus kuuluu niille paimenille, papeille, jotka eivät huolehdi seurakuntalaisistaan. Ellei julisteta Jumalan sanoja eli luoteta Raamattuun ihmiset eivät tiedä, mikä on oikein ja mikä väärin. Jeremian saarna on selvä. Jumala rakastaa kansaansa. Jumala on luvannut koota kaikki lampaat, ihmiset, takaisin yhteyteensä.

Sen kokoamisen Jumala teki lähettämällä Daavidin sukuun kuuluvan Vapahtajan. Daavidin verso eli jälkeläinen on Jeesus.

Kun Jeesus 600 vuotta myöhemmin tuli kansansa keskuuteen, Israelin kansa ei tunnustanut Jeesusta tässä ennustetuksi Daavidin vesaksi. Jumala hajoitti israelilaiset eri kansojen joukkoon. Jakeessa 8 on kuitenkin lupaus Jumalalta, että hän kokoaa kansan takaisin Jerusalemiin.


 Pe 23.2

Jeremia 24:1‑10 

Pakkosiirtolaisuuteen oli viety kaikki ne, jotka olisivat voineet olla vaaraksi valloittajalle.

Tässä Jumala oikaisi erään harhan. Israelilaiset, jotka olivat jääneet Jerusalemiin luulivat olevansa parempia. Juudan heimo oli pakkosiirtolaisuuden koulussa. He kääntyvät Jumalan puoleen.

Parhaista viikunoista erotetaan huonot pois. Kansaa väärin johtanut kuningas ja israelin heimot joutuvat tuhon omiksi. Jumala varjelee sen kansanosan, jonka keskuudesta Jeesus on syntyvä. Näin huolellinen Jumala on lupauksissaan. Jumala pitää kiinni lupauksistaan. Ne toteutuivat silloin ja toteutuvat tänä päivänä.


 La 25.2

Jeremia 25:1‑14  

Pakkosiirtolaisuus uhkaa myös Jerusalemiin jääneitä.

Jeremia julisti heille ehdollisen pakkosiirtolaisuuden. Jos kansa kääntyy pois epäjumalista, niin Jumala armahtaisi kansaansa.  

Kun Jumalasta käytetään Sebaot nimeä se tarkoittaa Herra sotii kansansa puolesta. Lähettämällä kansansa pakkosiirtolaisuuden kouluun Herra soti kansansa puolesta. Aika erikoinen tapa, mutta samalla tavalla Herra kouluttaa meitäkin. Vaikeuksien kautta opimme enemmän. Samalla huomaamme, että Jumalaan luottaminen kannattaa.  

Se, joka kurittaa Jumalan kansaa Israelia saa myös rangaistuksensa. Tulee aika jolloin babylonialaisillakin oli mahdollisuus tehdä parannus ja palvella Jumalaa. Siksi Jeesus kehottaa meitä rukoilemaan vihamiestenkin puolesta.

Paha saa aina palkkansa. Vasta israelilaisten nöyrryttyä Herransa edessä Herra armahti heitä. 

Meidänkin kansalle puhutaan Jumalasta. Jumalan tahdosta opetetaan koulussa ja seurakunnassa. Miten on, kuuletko sinä Jumalan kehotuksen, ymmärrätkö sen ja noudatatko sitä (jae 5)?

 Arto Auranen

 
Kirkkotekstit