copyright AuraNET | Päivitetty 15.12.2013

POISTU

PALUU

SAARNAT

PUHEET

JOSSAIN JULKAISTU

Kirkkotekstit

Oma elämäkerta Siipipyörään

Kansanlähetyksen ystävälehteen

Kommentti

KIRKKOTEKSTIT

LIFTARI (LUKKARI) TEKSTEJÄ

Efesolaiskirje

 16 Joulukuuta 

 Ef. 4:1‑6

Tämän ajan ihanteena on itsellisyys, se on monta kertaa vain samaa kuin itsekkyys, ylpeys, kovuus ja itsensä mainostaminen.  Se kulkee usein "terveen itsetunnon" nimellä!  Toisen vajavaisuuksien kärsimistä pidetään ajassamme heikkouden merkkinä. Teo­riassa se on ihailtua, mutta käytännössä halveksittua. Paavali kehottaa uskovia yhteyteen ja johdonmukaisuuteen kristityn elämässä. Kristittyjen väliset riidat eivät ole sopusoinnussa saamamme kutsumuksen kanssa.

Kreikkalaisille nöyryys oli orjalle kuuluva asenne. Kristitty on kutsuttu sietämään erilaisuutta ja eriäviä mielipiteitäkin. Määrättyyn rajaan saakka!

Nöyryys, hiljaisuus ja pitkämielisyys ovat kristityn ihanteena! Niitä ohjaa rakkaus, joka on oikeissa asi­oissa tiukka ja tietyissä asioissa joustava.

Missä asioissa seurakunnassa tulisi vallita yksimielisyys eli tiukkuus?

Paavali mainitsee nuo ykseyden elementit, joissa ei saa antaa periksi! Kristittyjen yhteys ei ole pelkkää kokemuksen yhteyttä.  Se perustuu oikealle opille!  Kristittyjen ei tule antautua sellaiseen "uskonyhteyteen", jossa näihin perusasioihin ei uskota! Löysitkö seitsemän perusasiaa? Lue lisäksi 1. Kor. 12:13

 


 Joulukuu 17

Ef. 4:7‑12

Paavalilla on tässä kuva sodassa voittaneesta kenraalista, joka toi saaliinaan ihmisiä valloittamistaan kansoista. Voittajilla oli tapana antaa voittosaaliistaan lahjoja ystävilleen ja tukijoilleen.

Kristus voitti taistelun perkelettä, syntiä ja kuolemaa vastaan.

Jeesus "sai saaliikseen" kaikki Häneen uskovat, meidätkin. Kun Jeesus ryösti meidät saatanalta, meistä tuli Hänen omaisuuttaan!

Nyt Hän antaa "saaliikseen saamiaan" ihmisiä lahjaksi seurakunnalle.

Kristuksen sovitustyö on se mitta, jonka mukaan me saamme armon. Se on mittaamattoman suuri mitta. Sen mitan mukaan Jumala antaa itse kullekin ne lahjat ja sen kutsumuksen, jonka hyväksi näkee.  Eikä se ole koskaan liian vähän!  Kaikki on meille annettu sulasta armosta! Näille lahjoille on tunnusomaista, että Kristus antoi ne, jotta seurakunta kokonaisuudessaan, sen jokainen jäsen,  ryhtyisi "palveluksen työhön".

Seurakunnan palkatut työntekijät eivät voi tehdä kaik­kea työtä! Siihen tarvitaan jokaista seurakunnan jä­sentä! Muista kuitenkin lukea Room. 12:3,6

Jakeet 9-10 selittävät Paavalin psalmin 68 tulkintaa. Jeesus Kristus voi nousta ylös, koska Hän ensiksi tuli alas, ihmiseksi.



Joulukuu 18

Ef. 4:13‑16

Apostolien ja profeettojen (Uuden Testamentin kirjoi­tusten), evankelistojen, paimenten ja opettajien panos tähtää kristittyjen hengelliseen täysiikäisyyteen.

Se on juurtuneisuutta niin Kristukseen, että erilaiset harhaopit ja uudet korostukset eivät heitä pois totuudesta ja kaidalta tieltä! Kristillinen opetus on erittäin tärkeätä tänä aikana.

Edelliset sukupolvet osasivat kristinopin pääkohdat eli katekismuksensa, nykyinen ei.

Tämän ajan seurakunta on siksi erityisen altis kristil­lispohjaisille harhoille. Niissä on kristillisyyden nimi, mutta sisältö aivan muuta. Tässä kasvussa totuus ja rakkaus kulkevat käsi kädessä. Kasvun suunta on Kristus!  Jeesuskeskeisyys on tärkeintä!

Ruumiin pää on Kristus, ruumiin jäsenet häneen uskovia kristittyjä.

Päältä ruumis saa kaikki toimintaohjeet. Jokainen jäsen on yhteydessä päähän ja sen kautta muihin jäseniin. Yhdistävänä siteenä toimii rakkaus.

Jokainen jäsen rakentaa tätä ruumista sen mukaan kuin on saanut armon!

Vrt. Rm 12:35. Meidät on tarkoitettu täydentämään toisiamme, ei kilpailemaan keskenämme! Kuulutko Sinä jänteenä eli jäsenenä seurakunnan tai johonkin pienpiiriin?

 


 Joulukuu 19 

Ef. 4: 1724

Miten minä voisin hyljätä entisen elämän?

Varmaan huomaat elämässäsi Jumalan tahdon vas­taisia asioita, joita haluaisit muuttaa. Esim. ei sovi puhua pahaa ystävistä ei niistäkään, jotka puhuvat pahaa sinusta. Suomessakin on vielä pakanallisia käsityksiä: mustat kissat, kynnyksen yli tervehtiminen ym. Ja kuinka paljon turhanpäiväisyyttä mainokset meille syöttävät. (Room.1:21) Kuinka paljon meille kaupataan erilaisia pakanallisia menetelmiä horos­koopeista ja tarokorteista puhumattakaan. Nuorten kesken on juopottelu ja erilaiset saatananpalvontaan viittaavat asiat lisääntyneet, niistä tämän perjantain sana erityisesti varoittaa (1Piet.4:3). Pukekaa mielen­ne sellaisiin ajatuksiin, jotka ovat hyviä ja Raamatun Jumalan mielen mukaisia. Kristitty tarvitsee Jumalan lakia oppaaksi elämässään.  Se ei ole pelastustie, vaan apu Jumalan mielen mukaiseen elämään. Joulun lähestyessä tahdomme olla kilttejä. Jumalan sana kehottaa meitä ei vain kiltteyteen, vaan pyhyyteen koko elämän ajaksi. Ojentautuminen totuuden, van­hurskauden ja pyhyyden mukaan on yllättävän käy­tännöllistä!  Ja yllättävän mahdollista meillekin!

Olisiko helpompi aloittaa uuden elämän harjoitus nii­den kanssa, jotka ovat seurakunnan yhteydessä.


 

Joulukuu 20

Ef. 4:25-32

 

Paavali puhuu entisille pakanoille. Me tunnemme mo­nia näistä käytännön pyhityksen asioista ja kristityn maan lainsäädäntökin noudattaa pitkälle näitä asioita. Mutta onko elämämme kuitenkin uudistumista vailla, kun luemme uuden elämän ohjeet.

Paavali aloittaa kielteisillä kehotuksilla, mutta jatkaa heti myönteisellä kehotuksella perustellen. Raamattu aina perustelee kehotuksensa. Jumala on mukana siinä, mitä hän pyytää meidät tekemään. Kehotukseen, pane pois synti, Jumala on vastannut meille lähettämällä Jeesuksen. Usko ensin omat syntisi anteeksi Jeesuksen kautta ja päätä olla enää tekemättä syntiä!  Tee "positiivinen" teko, päinvastoin kuin en­nen! Näin joulun alla se on helppo aloittaa. Mutta älä lopeta sitä jouluun.

Avain tähän raamatunkohtaan on anteeksiantamuksessa toinen toisillemme. Jos jätät anteeksiannon myöhäisempään ajankohtaan, jää siitä toiselle ja usein itsellesikin katkeruus. Psalmin kirjoittaja antaa hyvän neuvon. Ps. 4:5 Vaviskaa siis, älkää syntiä tehkö! Mieti tätä vielä, kun menet levolle, ole ääneti Herran edessä.  


Joulukuu 21 

Ef 5:14 

Paavali viittaa tässä VT:n uhreihin, jotka olivat esiku­via Kristuksen kertakaikkisesta uhrista. Eläimet uhrat­tiin suloiselta tuoksuvien yrttien ja suitsukkeen palaessa. Tuoksu ikään kuin teki uhrin Jumalalle otolliseksi. Kristus antoi itsensä "suloiseksi tuoksuksi", Jumalalle otolliseksi uhriksi meidän edestämme. Samoin kuin Kristus "tuoksui" Jumalalle, samoin Paavali kehottaa kristittyjä vaeltamaan keskinäisessä rakkaudessa ja siten "tuoksumaan" otollisesti Jumalalle. Miltä Sinä tuoksut?

Uskon elämä on hyvin käytännöllistä. Mitä enemmän luemme Jeesuksen elämästä, sitä helpompi meidän on seurata Häntä. Näemme kuinka Jeesus rakasti heikkoja sairaita ja avuntarvitsijoita. Samalla tavalla hän rakastaa sinua, jos tunnet itsesi heikoksi näiden kehoitusten edessä. Oikean rakkauden vertailukohta on Kristuksen rakkaus meitä kohtaan. (1Joh. 4:10) Golgata ei ole meille vain esimerkki Kristuksen rakkaudesta. Vaan se lahjoittaa meille rakkauden. Ajattele mitä se merkitsee Sinun kohdallasi ja toisten. Lue vielä 1. Kor. 6:10


 

Joulukuu 22 

Ef. 5:5‑14 

Ilmeisesti sopimaton puhe on tärkeä asia kun Paavali palaa siihen uudelleen.

Kristittyjen ei tulisi ainoastaan välttää haureuden ja saastaisuuden harjoitusta. Heidän tulisi väl­ttää myös siitä puhumista. Haureus sana on tässä "porneia", joka viittaa pornoon. Suhtaudummeko esim. pornoon hyväksyvästi tai yhdentekevänä asiana? Juoruammeko mielellämme siitä?  Herkuttelemmeko toisten lankeamisilla?

Kysyt ehkä, onko Jumala kieltänyt huumorin? Ei toki, mutta muista, missä kulkee hyvän ja huonon huumorin raja? Lisäksi meidän suustamme tulisi nousta ne asiat, jotka ovat positiivisia ja rakentavia. "Mikä kiitettävää, sitä ajatelkaa" (Fil 4:8).

Jae 5 viittaa haureuden, saastaisuuden ja ahneuden jatkuvaan ja puolusteltuun harjoittamiseen. Ahneus asettaa omaisuuden tai jonkin muun asian ennen Jumalaa.  Armo Kristuksessa ei peitä jatkuvaa tahallista synnin harjoittamista. Siitä on tehtävä parannus. Jakeet 67 viitannevat kristittyihin, jotka opettivat vaelluksen puhtauden olevan yhdentekevää, koska oltiin armon alla.  Esim. Paavalin aikana gnostilaisuus opetti näin. Sanommeko mekin varastamista omaisuuden siirroksi tai puhaltamiseksi.


 

Joulukuu 23 

Ef. 5:15‑20 

Jouluaattoon on enää yksi yö. Meitä kehotetaan vaeltamaan viisaasti. Vertaapa, mitä asioita on meidän jouluumme tullut, jotka tätä Raamatun paikka tutkiessa eivät sovi kristittyyn jouluun. Onko meidän joulupe­rinteemme hämärtäneet sanomaa itse  Jeesuslapsesta.

Kerrotaan, että erään suomalaisen naisen katselles­saan seimiasetelmaa näyteikkunassa tokaisseen ys­tävättärelleen: "Ne sotkevat tuon Jeesuksen joka paikkaan, jouluunkin."

Miten Sinä tahtoisit muuttaa omaa jouluasi? Onko hengelliset asiat esillä teidän perheessänne. Mieti oikeaa tasapainoa perinteen ja joulun sanoman välillä.

Näin joulun alla on hyvä murrosikäisenä miettiä oike­aa alamaisuutta vanhempiaan kohtaan. Ei heidän pelossa vaan Kristuksen pelossa. Lue  Room. 16:19 ja Sananl. 14:8  ja  Sananl. 20:1


 

Joulukuu 24. 

Ef. 5:21‑24 

Lapsen koti on vanhempien välinen suhde. Se suhde on yhtä tärkeä kuin Kristuksen suhde seurakuntaan. Vain avioliitto täyttää Raamatun hyväksymät tuntomerkit. Kristillinen avioliitto suojaa miestä ja vaimoa. Avosuhteessa on aina takaovi raollaan.

Alamaisuus, alistuminen jonkun tahtoon, ymmärretään usein eriarvoisuutena. Sitä se ei ole. Raamatus­sa alamaisuus on myönteinen asia. Alamaisuuteen ei sisälly pakkoa vaan vapaaehtoisuus. Se ilmaisee ku­ningaskunnan jäsenyyttä. "Toinen toisillenne niinkuin Herralle, Kristuksen tähden.

Näin joulun aikana joutuu vanhempien suhde kovalle koetukselle. Odotusten paine on usein liian suuri. Mitä avoimemmin kukin perheenjäsen kertoo omista odotuksistaan, sitä selkeämpää keskinäinen yhteys on. Puhumattomuus lisää arvailuja ja väärinkäsityksiä. Riitoja ei kuitenkaan tarvitse välttää, mutta ne pitää käsitellä. Usein vanhemmat hakevat tukea mielipiteilleen lapsilta. Se ei ole oikein eikä lapselle help­poa. Lapsi ei saa asettua kummankaan vanhemman puolelle toista vastaan. Kehotta heitä sopimaan ja antamaan anteeksi.


 

Joulukuu 26 

 Ef. 5:25‑33

Paavali antaa avioliittoon ja avioliittoon aikoville uuden näkökulman. Onko rakkaus sinusta vain hyvä fiilis tai seksi?

Kreikan alkutekstissä rakkaussanaa vastaa 2 sanaa, joista toinen, filia, tarkoittaa etupäässä tunteen luon­nollista taipumusta, ystävyyttä. Toinen, agape, henkilökohtaista tahdontoimintaa. Agape rakkaus ei vaadi toiselta mitään. Agaperakkaus antaa riippumatta toi­sen ominaisuuksista. Tällaista rakkautta aviopuolisoil­ta odotetaan. Siksi on hyvä, että Sinä nuorena jo mietit rakkautesi ja ihastuksesi motiiveja. Tämä aika korostaa vain eroottista rakkautta. Eros (=eroottinen tunne) sana, joka usein liitetään rakkauteen, ei sovi tähän raamatunpaikkaan.

Nykyään puhutaan paljon aviopuolisoiden oikeuksista ja niistä kiinnipitämisestä. Kristillinen avioliitto ei vaadi oikeuksiaan, vaan haluaa täyttää omat velvollisuutensa. Mitä enemmän aviopuolisot vaativat toisiltaan, sitä vaikeampaa se on. Kristuskin rakasti meitä ilman vas­tarakkauden vaatimusta.  


Joulukuu 27 

Ef. 6:1‑4 

Tärkein asia nuorille on kuuliaisuuden oppiminen. Kuuliaisuutta  ei noudateta vanhempien mukavuuden tai vallanhalun tähden, vaan sinun jumalasuhteesi tähden!

Nuori oppii kuuliaisuuden Jumalaa kohtaan kuuliaisuudesta vanhempiaan kohtaan!

Se vaatii periksi antamista silloin, kun vanhemman tai opettajan tahto menee ristiin tahtosi kanssa. "Kuuliai­suus Herrassa" tarkoittaa, että olet vanhemmillesi kuuliainen Jumalan tähden, niin kuin Jumalalle. Onko tilanteita, milloin ei tule olla kuuliainen vanhemmille?  Silloin, kun he opettavat johonkin Jumalan tahdon vastaiseen!

Neljäs käsky on ensimmäinen käsky, johon liittyy lupaus. Miten meidän elämäämme vaikuttaa se, olemmeko kuuliaisia vanhemmillemme vai emme? Mitä on ajallinen menestys? Neljäs jae muistuttaa meitä myös vanhempien vastuusta. Sananl. 29:17

Ojenna poikaasi, se on onneksesi, saat hänestä paljon iloa.


Joulukuu 28 

Ef. 6:5‑9 

Koko silloisen talousjärjestelmän perusta oli palvelija­järjestelmä. Juutalaisten käyttämän Vanhan Testamentin ohjeet olivat poikkeuksellisen inhimilliset muihin kulttuureihin verrattuna. Esim. Isäntien velvollisuus oli pitää huolta orjistaan ja palvelijoistaan. Silloin oli myös erilaisia palvelussuhteita. Oli orjia, jotka isäntä omisti, orjia, jotka vapaaehtoisesti jäivät taloon ja antoivat "lävistää korvansa" omistusoikeuden mer­kiksi Ns. huoneenhaltijaorjia, jotka olivat uskottuja miehiä sekä palkkalaisia, jotka palkattiin urakkaperiaatteella.

Kuuliaisuus on tottelemista, vaikka työnantaja ei ole kristitty. Työtä ei tehdä pelkän palkan toivossa eikä vain minimimäärä, vaan "niin kuin palvelisitte Herraa"?

Sydämen yksinkertaisuus ei tarkoita tyhmyyttä vaan vilpittömyyttä. Työnantajalle ollaan samaa edessä ja takanapäin, ettei oltaisi silmänpalvelijoita.

Raamattu ei ole yksipuolinen se antaa myös velvollisuudet ja vastuut isännille.

Isännätkin eli työnantajat ovat Jumalan "orjia". He ovat vastuussa Jumalalle. Yhteiskunnallinen asema ei ratkaise Jumalan edessä. Muistatko, miten Joosef käyttäytyi joutuessaan orjan asemaan? Missä hän ei totellut emäntäänsä? 1. Moos. 39 


 Joulukuu 30 

Ef. 6:10‑17 

Aiemmin on tullut paljon ohjeita ja nevoja. Olet jo varmaan huomannut, ettei niissä ole taistelu ihmisiä vastaan, vaan huonoja ominaisuuksia ja asioita vastaan. Me usein ajattelemme ihmisten ja vain ihmisten ole­van ongelmiemme taustalla.

Meillä on taipumus jakaa ihmiset ystäviin ja vihollisiin. Jeesus rukoili  "Isä, anna heille anteeksi, he eivät tiedä, mitä he tekevät." Ihmiset eivät olleet Hänelle vihollisia, vaan ystäviä, joista oli tullut pahan uhreja. Kunnioitanko toista ihmisenä, vaikka emme olekaan samaa mieltä?

Paholainen on totta ja se käy näkymättömänä mafia­na meitä vastaan. Se on kavala, juonitteleva ja voimakas. Paholainen sekoittaa aina totuutta valheeseensa. Paholainen pelkää valoa ja totuutta. Siksi meille annetaan hyvä neuvo pukeutua, joka aamu rukouksessa hengelliseen taistelupukuun. Muuten lähdemme päivän tapahtumiin 'alastomana' alttiina pahan vallalle ehkä vain pelastuksen kypärä päässämme.


 Joulukuu 31 

Ef. 6:18-24 

Taisteluvarustukseen pukeutuminen on Kristukseen pukeutumista. Kristus on meidän totuutemme, vanhurskautemme, alttiutemme, uskomme, pelastuksemme ja Hän on Jumalan Sana (Joh. 1:1). Kristitty koh­taa kiusauksia hengen sielun ja ruumiin alueella.

"Kaiken suoritettuanne..." viittaa pukeutumiseen, ei varsinaiseen sodankäyntiin.  Jos ei pukeudu sota-asuun, ei kykene lainkaan puolustautumaan kiusauksia vastaan. Taistelu ei ole ensisijaisesti henkivaltojen sitomista Jeesuksen  nimessä, vaan taistelua syntiä ja kiusauksia vastaan! Siksi pyydä mieluummin Kris­tuksen veren suojaa.

Voimme pukeutua Kristukseen rukouksessa joka het­ki. Paavali muistuttaa meitä, ettemme rukouksessa­kaan olisi itsekkäitä vaan rukoilisimme toisten puolesta, mm. sananjulistajien puolesta. Hepr. 4:12

Paavali laittoi "henkilökohtaisen kosketuksen" kirjeen mukaan. Tykikus ilmeisesti vei kirjeen Efesoon ja välitti kirjeen kolossalaisille, Kol. 4:7-9. Teetkö sinä Tykikuksen tavoin lähetystyötä? Lähetystyötä voi tehdä lähellä ja kaukana.

Arto Auranen